perjantai 15. toukokuuta 2015

Onko tutkintonimike siunaus vai rasite?

Varoitan, negatiivissävyinen ja ehkä hieman katkera teksti. Eihän se ole mikään salaisuus, että olen hakenut "oikeita töitä" tässä aktiivisesti jo pidemmän aikaa. Olen aika vakuuttunut siitä, että jokainen paikka, johon olen hakenut, on ollut ihan varteenotettava, ja minulla olisi ollut saumaa niissä pärjätä.

Olen kuitenkin ympäristösuunnittelija. Koulutukseni on varsin monialainen ja kattava, monipuolinen työ on opettanut soveltamaan, tutkimaan ja kehittämään, ryhmässä ja yksin. Silti nimike alkaa sanalla ympäristö. Ihan kuin olisin lokeroitu jo pelkästään sen yhden sanan perusteella - vaikka olen paljon enemmän.

Kestävän kehityksen valttikortti koulutuksena on nimenomaan monialaisuus ja vanhoja kaavoja murtavat toimintatavat, tapa katsoa asioita ja käytännönläheiset oppimismenetelmät. Koulutuksen aihepiireihin mahtui taloutta, politiikkaa, lainsäädäntöä ja terveysasioita - siksi, että tämä systeemi, jossa elämme, maailma, koostuu niistä kaikista, ja ne toimivat yhdessä.

Niitä voidaan myös kehittää yhdessä. Se, että eletään ympäristöystävällisesti, ei voi tarkoittaa sitä, että talous romahtaa tai että palataan 1800-luvulle. Nykyteknologian sovellukset, luonto ja historia voivat yhdessä antaa meille parempia keinoja luoda tasapainoa. Kestävässä kehityksessä on syystäkin kolme ulottuvuutta: ympäristö, sosiaaliskulttuurinen ja talous.

Jos mennään yksi tapa edellä, pyritään niin sanotusti perse edellä kuorittuun mäntyyn. Ja kun katsotaan kokonaisuutta, kehitytään tasapainoisesti. Ja kestävän kehityksen asiantuntijana minulla on hanskassa kaikki kolme ulottuvuutta, kaavoihin kangistumaton tapa ajatella, sekä taito katsoa asioita kokonaisuutena.

En missään nimessä koe olevani valmis tai kaikkitietävä - minulla on vaan mahtava pohja laajentaa osaamistani, käytännössä tai teoriassa. Ja sen vuoksi tuntuu ikävältä saada palautetta, että AMK-tasoinen tutkinto ja käytännön taidot eivät kelpaa, pitäisi olla vähintään maisteri, koska... Niin, miksi?

Kestävä kehitys ei ole mitään kaikesta irrallista, vaan se on osa kaikkea yritystoimintaa ja yhteiskunnallista toimintaa. Maailman pitäisi olla minulle avoin, joka paikassa mahdollinen duuni. Mutta jostain syystä ovet eivät aukea. Johtuuko se vain siitä sanasta ympäristö?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti