perjantai 6. helmikuuta 2015

Kuka välittää?

Välittäminen on taitolaji. Se vaatii sen, että pitää olla tuntosarvet töröllään, ja nähdä, kenestä pitää välittää. Harvalla on nykypäivänä siihen tahtoa tai aikaa. Tuhoisa trendi. Oikeastaan en kuitenkaan nyt halua käsitellä sitä, kuka välittää ja kenestä, vaan sitä, mikä vaikutus on sillä, että ihan itse välitämme ympäristöstämme.

Jatkuvasti valitetaan siitä, kuinka palvelut huononevat, paikat ovat rempallaan ja asiat eivät hoidu. Ei näissä väitteissä ole oikeastaan mitään kiistämistä, kaikesta säästetään, ja se näkyy. Mutta se oikea syy tämän kaiken takana: kuinka me itse osaltamme olemme aiheuttamassa tätä murrosta.

Muutama esimerkki: Lähistöltämme uusittiin muutama bussipysäkki, vanhat vesivanerihökötykset vaihdettiin uusiin, tyylikkäisiin ja vedenpitäviin. Tällä hetkellä niistä kumpikin on pelkkä onnettoman näköinen teräsrunko ja pari kakkosnelosta, koska niiden lasiseinät pistettiin atomeiksi joskus uuden vuoden tienoilla. Oletettavasti asialla oli paikallista nuorisoa.

Ja sitten toinen ihan yleinen ongelma, pahoinvointi. Enkä nyt tarkoita mitään yrjötautia, vaan sitä, että liian moni jää yksin, on perheväkivaltaa, yksinäisyyttä, mahdottomia arjen askareita, laiminlyöntiä...

Kuinka paljon me ihan tavallisina kansalaisina voisimme vaikuttaa ihan pelkästään välittämällä? Jokainen bussipysäkki on verovaroin kustannettu, se kuuluu meistä jokaiselle. Jos kyseessä on oma polkupyörä tai roskiskatos, kuinka moni antaisi oman jälkikasvunsa tuhota sen? Pelkästään se on välittämistä, että lapset ja nuoriso kasvatetaan kantamaan vastuuta teoistaan, ja heidän menemisistään huolehditaan ja heille asetetaan rajat.

Keneltä se on pois, jos kysyt naapurin mummolta, mitä kuuluu, ja voitko autaa kantamaan kauppakassin kotiin? Tai ehdotat tutulle yksinhuoltajaäidille, että voit ottaa hänen lapsensa hoitoon illaksi, jotta äiti saa omaa aikaa? On myös väärin sulkea silmänsä niin eläinten, lasten kuin kenen tahansa huonolta kohtelulta - jos vain olemme hiljaa, hyväksymme käytöksen.

Välittäminen on pieniä tekoja - ja aitoa hyvinvointia. Hyvää mieltä ei voi ostaa, ja sillä saa aikaan ihmissuhteita. Kun antaa hyvää, saa sitä myös itse - ja parhaassa tapauksessa muuttaa jonkun toisen uskon elämään ja ihmisten hyvään tahtoon. Ja sitä paitsi se säästää niitä veropennejä. Silmät auki ja välitä! NYT!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti