Lomat ovat monille aikaa, jota odotetaan kuin kuuta nousevaa, jotta ehdittäisiin rentoutua ja olla yhdessä. Lomaa kuitenkin vaivaavat myös kauheat odotukset - pitää ehtiä käymään kaikissa kissanristiäisissä, tervehtimässä sukulaisia, vähintään yhdessä suurkaupungissa ja remontoida mökkiä. Öh. Loman pituus on useimmilla neljästä viiteen viikkoa. Yhtälö on aika mahdoton.
Ainakin minä huokaisin helpotuksesta, kun arki alkoi. Meillä tosin alkoi taas ihan uudenlainen arki, johon pitää sopeutua. Kukaan muu ei kuitenkaan ole sotkemassa minun ajatuksiani, ja hitto vie, olen odottanut tätä hetkeä. Saan ja ehdin kirjoittaa, ehdin lukea sähköpostit, soitella asiakkaille muualtakin kuin autosta. Tämä ei ole edes vitsi - olen kirjaimellisesti paennut kiirettä autoon, ja lomalla epäonnistuin siinäkin.
Olemmehan me tietysti viettäneet tosi ihania hetkiä yhdessä loman aikana, ja touhunneet perheenä. En kuitenkaan ole itse aivan vakuuttunut siitä, että olisimme eläneet lomaa ja nauttineet niistä lyhyistä viikoista, jotka olisimme saaneet vain olla ja levätä. Päällimmäisenä minulla on fiilis, että loma-aikaa suoritettiin, aikataulutettiin, ja eteenpäin vievä voima oli suorituspaine.
Vietitkö sinä lomasi leväten vai suorittaen? Nautitko siitä? Oliko sinulla aikaa kuljeskella käsi kädessä kultasi kanssa, vai kuljitko kohteelta toiselle näkemättä sitä, mikä on niiden välissä? Oliko lomasi loma?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti